Kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tukemista

Sosiaalihuoltopalvelut perustuvat integratiiviseen ja voimavarakeskeiseen työskentelyotteeseen. Työskentely suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan elämäntilanne ja tarpeet huomioiden yhteistyössä asiakkaan sekä lähettävän tahon kanssa.

Työskentelyä ohjaa asiakkaan kanssa yhdessä tehty palvelusopimus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan sovituin väliajoin myös lähettävän tahon kanssa. Työskentely on suunnitelmallista ja yleisinä tavoitteina ovat aina asiakkaan toimintakyvyn ja psyykkisen selviytymiskyvyn kehittäminen ja tukeminen. Tarkemmat tavoitteet määritellään jokaisen asiakkaan kanssa erikseen.

“Aito kohtaaminen ja rakkaudellinen työote kuuluvat työskentelyotteeseeni. Työssäni satsaan erityisesti kokemukselliseen oppimiseen, turvallisuuden tunteen työstämiseen, sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemiseen. Sosiaalihuoltopalvelut pohjautuvat asiakaslähtöiseen työskentelyyn.”

Työskentelyssä hyödynnetään perinteisen keskustelun lisäksi erilaisia menetelmiä/keinoja:

Palvelumuodot

  • Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalinen kuntoutus tukee asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä sekä vahvistaa osallisuutta ja itsetuntemusta. Toiminnallisia ja luovia menetelmiä käyttämällä vahvistetaan asiakkaan itsetuntemusta ja työskentelyn kautta asiakas löytää ohjatusti uusia keinoja sosiaalisen- ja psyykkisen toimintakyvyn parantamiseksi.

Sosiaalinen kuntoutus voi olla yksilö- tai ryhmätoimintaa. Ryhmätoiminta tarkoittaa esimerkiksi ennaltaehkäiseviä ja korjaavia lasten/nuorten ryhmiä kouluympäristössä, vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin keskittyviä ryhmiä vanhemmille jne.

Tapaamistiheys: Suositeltava tapaamistiheys asiakkaan tilanteesta riippuen 1-2 kertaa viikossa tai vähintään kahden viikon välein. Työskentelyn lopettamisvaiheessa käyntejä harvennetaan pidemmille väleille.

  • Avoperhekuntoutus

Avoperhekuntoutus tukee koko perheen toimintakykyä, vahvistaa perheenjäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita sekä arjen hallintataitoja.  Työskentely voi sisältää koko perheen tapaamisia sekä henkilökohtaista työstämistä. Työskentelyssä käytetään tarpeen mukaan työparia, josta neuvotellaan ja sovitaan aina lähettävän tahon kanssa. Avoperhekuntoutusta voidaan toteuttaa myös työparityöskentelynä lähettävän tahon työntekijän kanssa yhteistyönä.

Tapaamistiheys: Suositeltava tapaamistiheys asiakasperheen tilanteesta riippuen 1-5 kertaa viikossa. Työskentelyyn voidaan suunnitella tiiviimpiä työskentelyjaksoja joiden väliajoilla on perheen itsenäisempää työskentelyä perheen toimintakyky ja voimavarat huomioiden.

  • Kasvatus- ja perheneuvonta

Kasvatus- ja perheneuvonta tukee perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia.  Tulosyinä voivat olla esimerkiksi lapsen kehitykseen, arjen hallintaan, kasvatukseen, ihmissuhteisiin, vuorovaikutukseen tai muuhun tukeen liittyvät asiat. Myös ero- ja uusperheohjausta.

Tapaamistiheys: Suositeltava tapaamistiheys asiakasperheen tilanteesta riippuen 1-4 kertaa kuukaudessa. Tapaamisiin voi osallistua vanhempi ja lapsi yhdessä, koko perhe, lapsi yksin, tai molemmat vanhemmat.

  • Perhetyö

Perhetyö vahvistaa perheen voimavaroja ja parantaa vuorovaikutustaitoja. Perhetyön painotuksia voivat olla esimerkiksi vanhemmuuden tukeminen, kasvatuksen ja arkirutiinien ohjaaminen ja tukeminen, perheen toimintakyvyn tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Perhetyö voi olla ennaltaehkäisevää tai korjaavaa työskentelyä tietyn perheenjäsenen tai koko perheen kanssa. Perhetyötä voidaan toteuttaa myös työparityöskentelynä lähettävän tahon työntekijän kanssa yhteistyönä.

Tapaamistiheys: Suositeltava tapaamistiheys asiakasperheen tilanteesta riippuen 1-2 kertaa viikossa tai vähintään joka toinen viikko. Työskentelyyn voidaan suunnitella tiiviimpiä työskentelyjaksoja joiden väliajoilla on perheen itsenäisempää työskentelyä perheen toimintakyky ja voimavarat huomioiden.

  • Jälkihuolto

Jälkihuollolla tuetaan sijaishuollossa ollutta nuorta itsenäistymiseen ja elämänhallintaan liittyen.  Jälkihuoltotyöskentely voi tarkoittaa esimerkiksi ohjausta nuoren tulevaisuuden tarpeiden ja toiveiden miettimisen suhteen, ohjausta ja neuvontaa itsenäisen elämän taitoihin ja yhteiskunnan palveluihin, tukea ja apua omien voimavarojen löytymiseen, opiskelu- ja työpaikan hakuun ja niissä suoriutumiseen, ohjausta rahankäyttöön jne.

Tapaamistiheys: Suositeltava tapaamistiheys asiakkaan tilanteesta riippuen aloitusvaiheessa 1-2 kertaa viikossa, joita voidaan harventaa portaittain asiakkaan toimintakyky ja voimavarat huomioiden.

  • Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilö on tässä tapauksessa tarkoitettu lapsiperheen tueksi, joko perheen tietylle lapselle, sisaruksille tai vanhemmalle. Asiakkaan tarpeista riippuen ammatillisen tukihenkilön toimintaan voi liittyä huolien ja murheiden kuuntelemista,  harrastuksiin ja kaverisuhteisiin kannustamista, koulunkäyntiin tukemista tai vaan yhteistä tekemistä. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on kevyt tukimuoto ja sitä suositellaan annettavaksi erityisesti ennaltaehkäisevänä tukimuotona.

Tapaamistiheys: Suositeltu tapaamistiheys asiakkaan tarpeesta riippuen 1-4 kertaa kuukaudessa.